Kuulumisten kysymisen ja keskustelujen tärkeys korostuvat, kun toimimme virtuaalisesti. Etätöissä työkavereille ja erityisesti esihenkilölle on tärkeää tietää miten ihmiset tiimissä jaksavat ja pärjäävät. Yhteisöllisyyden ylläpitämiseen jokainen työntekijä voi vaikuttaa -ja vaikuttaa tahtomattaankin, myös etänä.
Samankaltaiset huolet vaivaavat ihmisiä, vaikka moni luulee olevansa ainoa poikkeus. Tämä on varsin tuttua työnohjaus- ja valmennusryhmistäni. Asioiden sanoittaminen ja yhdessä keskustelu työarjessa helpottaa, yhdistää ja lisää työhyvinvointia. Yhteinen arjen huolille huokaisu ja hyvätahtoinen huumori vapauttaa energiaa. Kiitos kuuluu heille, jotka rohkenevat ottaa asioita puheeksi. Näille keskusteluille pitää tietysti varata aikaa, etteivät ne käänny itseään vastaan.
Läsnä-, etä- ja hybridityöt ovat tulleet jäädäkseen. Monessa organisaatiossa on nyt kehittelyssä suositukset ja pelisäännöt sujuvan monimuotoisen työn tekemiseen. Muutama huomio valmentajan näkökulmasta virittämään keskustelua:
ODOTUKSET ITSELLEEN
Monella on odotuksia esihenkilöille ja toisilleen. Nyt on hyvä jokaisen itse olla aktiivinen, jotta saa tarvitsemansa. Asioita hoituu usein keskustelulla kollegan kanssa ja apuaan voi myös tarjota toisille. Välittäminen tuntuu hyvälle, vaikka aina ei apua otettaisikaan vastaan.
Poikkeusaika ja vauhdilla alkaneet etätyöt ovat lisänneet monen työmäärää ja esihenkilöiden johtamiskuormaa, kun työkavereita ei näe. Moni on ainakin hetkellisesti väsynyt tai neuvoton uusissa tilanteissa. Suosittelen soittamaan, sillä keskustelu madaltaa yhteisen jakamisen kynnystä ja äänestä välittyy paljon informaatiota. Asia sujuvat myös etätöissä ja hyvien asioiden jakaminen keventää molempien päivää. ?
VIDEOKOKOUKSET
Virtuaalisissa kokouksissa yhteyden luontiin on hyvä varata muutama minuutti. Suosittelen videokuvan käyttöä ainakin kokouksen alussa, sillä toisten näkeminen vaikuttaa kokouksen ilmapiiriin. Hyvää virettä tiimin kokouksiin saa myös sillä, että jokainen osallistuja osallistuu tai saa ainakin mahdollisuuden sanoa jotain. Pienissä ryhmissä, joissa toivotaan keskustelua, kynnystä osallistua on madaltanut mikrofonin auki pitäminen.
YKSINÄISYYS VAIKUTTAA TUOTTAVUUTEEN
Päivässä voi olla monia virtuaalisia kokouksia, jotka ovat parhaimmillaan lyhyitä, tehokkaita ja asiakeskeisiä: hyvin käytettyä yhteistä aikaa. Kuitenkin moni kokee olevansa yksin työnsä kanssa. Moni kaipaa ajatusten vaihtoa ja keskustelukaveria. Yhdistävälle jutustelulle on tärkeää löytää hetkensä, jotta hyvä työvire, työn mielekkyys ja tulokset pysyvät yllä. Luovuus ja luonteva kehittäminen lisääntyvät vapaasti virtaavissa (työ)keskusteluissa.
Uupumisella ja yksinäisyyden tunteella on myös tutkitusti vahva yhteys. Yksinäisyys vaikuttaa tuottavuuteen, terveyteen ja elinikään enemmän kuin alkoholi tai tupakointi.*
Jotkut ovat lisänneet kokouksiin yhteisen ’niitä näitä’ -ajan, johon voi tulla keskustelemaan. Osa kalenteroi työkaverivartin, jolloin soittaa kollegalleen. Osa hoitaa keskusteluita samalla kävelyllä virkistyen, kännykkä ja handsfree vapauttavat liikkumaan.
TYÖAJAN RAJAAMISEN VAPAUS
Osalla työtahti on hengästyttävä, tahdissa yritetään pysyä ja tauot unohtuvat. Taukojen pidempiaikainen unohtaminen syö työntekijän jaksamista, työtehoa ja työnlaatua, eikä ole siten kenenkään etu. Monella on oma sisäänrakennettu tiukka työnjohtaja, jonka vaatimukset ovat ehkä työntekijän omaa tulkintaa siitä mitä päivän mittaan pitää ehtiä. Kaikki ei aina suju suunnitellusti, myöskään etätöissä.
Itsensä johtamisen taito korostuu etätöissä. Töiden priorisointikyky ja työajan rajaaminen ovat tärkeitä. Liiallinen tunnollisuus ja töiden tekeminen joka päivä yli työajan vie motivaatiohukkaan, kyllästymiseen ja kohti uupumisen riskiä. Itsestä ja omasta työkunnostaan huolehtiminen on tärkeä osa työtä.
Odotusten ja työn mittareiden, jotka huomioivat työn luonteen (esim. asiakaspalvelu) ja nykyisen tilanteen on hyvä olla selkeitä ja yhdessä auki keskusteltuja. Esihenkilön on myös hyvä osata huomioida erilaisia persoonia ja heidän toimintatapojaan, jotta osaa tukea sopivasti. Mielestäni meillä on yleisesti ottaen varsin korkea työmoraali.
TYÖNOHJAUS TUKEE HYVINVOINTIA
Työnohjaus on tehokas keino saada asioita neutraalisti käsittelyyn. Vapaus sanoa mieltä painavat asiat niin kuin ne siinä hetkessä tuntuvat helpottaa ja auttaa toimimaan rakentavasti. Parasta ajan käyttöä silloin, kun asiat meinaavat viedä mukaan, on ehkä ohjattu pysähtyminen: palautumista, priorisointia ja uusia näkökulmia tilanteeseen. Tavoitteelliset keskustelut oivalluttavat, yhdistävät ja vapauttavat energiaa eteenpäin menemiseen. Henkilökohtaisesti tai ryhmässä.
Esihenkilöillä on taipumusta piilotella uupumistaan liian pitkään. Johtajien jaksaminen heijastuu koko työyhteisöön, joten siitä on erityisen tärkeää huolehtia. Ennakointi on aina edullisinta. Asioiden tuuletus ja jäsentäminen kerran kuukaudessa tukee hyvää työvirettä.
Nyt poikkeusaikana työnohjaus tuo monelle sen kaivatun henkireiän erilaisten etätyöhön liittyvien asioiden ja ilmiöiden käsittelyyn. Työt voivat sujua kohtuullisesti, mutta monen jaksaminen on kovilla. Erilaisten huolien ja paineiden sanoittaminen ja yhdessä keskustelu helpottaa. Oppiminen, oivallusten ja kehitysideoiden jakaminen ovat tärkeitä. Ja tietysti onnistumisten jakamiset, niitäkin aina on. Se mihin keskityt vahvistuu.
Palautetta työnohjauksistani ”Avointa rehellistä keskustelua vaikeistakin asioista. Opimme kuuntelemaan toisiamme ja saimme uusia näkökantoja. Ryhmähenki, ilmapiiri ja yhteistyö on parantunut.”
Ota yhteyttä! Viritetään yhdessä sinulle tai ryhmällesi sopivin valmennus. Tarjoan yli 25-vuoden kokemuksen käyttöönne. Yhdessä onnistumisten kulttuuriin.
Päivi Saarela 040-515 5464 [email protected]
*Uupumisen ja yksinäisyyden yhteydestä, Emma Seppälän artikkeli
TURNS OUT BURNOUT IS LINKED TO LONELINESS – HERE’S WHAT YOU CAN DO ABOUT IT